Usein yksi väärinkäsitys tai riita mitätöi silmänräpäyksessä ne monet, joskus sadat ihanat hetket, jotka olemme yhdessä viettäneet.
 
Loukkaukset ja mielipahat ovat kuin myrkkyä hermoradoissamme, ja ne takertuvat meihin kuin pikaliima.
 
Kuulemme kasoittain kauniita sanoja. Koemme satoja suloisia hetkiä, mutta monesti negatiiviset muistot porautuvat niin syvälle mieleen, että ne painavat meitä joskus jopa vuosikymmeniä.
 
Miksiköhän niistä irti päästäminen on niin tavattoman vaikeaa?
 
Miksiköhän me pidämme usein kiinni ajatuksista ja tunteista, jotka satuttavat meitä?
..................................

PS. Deepak Chopra on sanonut, että negatiivisista ajatuksista ja tunteista kiinni pitäminen vaatii meiltä suunnilleen yhtä paljon energiaa kuin positiivisten ajatusten ja tunteiden ylläpitäminen.
 
Eikö olekin siis suorastaan kummallista, että me niin usein investoimme energiamme pelokkaiden, vihaisten, huolestuneiden ja katkerien tunnetilojen ruokkimiseen?